Otsikko hieman naurattaa, sillä vaikka olen yleensä arjessa rutiineiden, aikataulujen ja listojen ystävä – itseni huoltaminen on asia josta olen tinkinyt aina. Nautin ihonhoidosta, laittautumisesta ja liikkumisesta, mutta jo ennen perheen perustamista saatoin olla omasta mielestäni liian kiireinen, liian väsynyt tai en tarpeeksi turhamainen näihin asioihin. Sittemmin olen kuitenkin vaihtelevalla menestyksellä skarpannut, sillä aamuisin ei niin turvoksissa olevat silmät ja atooppinen iho, joka ei kuoriudu poskista on kyllä kertakaikkisen koukuttavaa! En varmasti voi olla ainoa, joka on joskus pitkän päivän jälkeen painunut pehkuun ripsarit silmissä tai skipannut lenkin ollessaan liian uupunut. (nyt saa tunnustaa!)

 

SAM_4025

Se aamunassu, ennen pesua.


Aamupesu.
 Vaikka olisin illalla puhdistanut sen nassun kunnolla, niin illalla on kuitenkin tullu levitettyä yövoide kasvoille ja hikoiltua yön aikana. Pesen siis aamulla kasvot huolellisesti. Sen jälkeen on vuorossa kasvovesi. Kasvovesi puhdistaa viimeisetkin meikin rippeet, neutraloi ihon kosteustasapainoa ja virkistää.  Tän jälkeen meen yleensä aamupalalle ja annan ihon hengitellä hetken. Ennen meikkiä, on vuorossa vielä näihin rutiineihin kuuluva kosteutus. Päivällä käytän meikkivoiteen alla yleensä aika kevyitä voiteita, (tämä jäi puuttumaan vikasta kuvasta) mut meikin alla mulla on käytössä tällä hetkellä ACOn Moisturising Day Cream. Voide on tosi kevyt, imeytyy ihan hetkessä ja pitää mun ihon tarpeeksi kosteana huolimatta siitä miten paljon meikkiä laitan.

Screenshot_2015-11-10-12-57-46Sama nassu pakkeloituna.

Illalla aloitan rutiinit silmämeikin puhdistuksella. Mä käytän lähes aina vedenkestävää ripsiväriä, joten sen poistaminen on aina oma lukunsa iltarutiineista. Puhdistan silmämeikin Lumenen Waterproof Eye Make Up Removerilla-vanulappuja ja vanupuikkoja apunakäyttäen. Öljymäinen puhdistusaine puhdistaa hellästi, mutta tehokkaasti  – ei todellakaan tartte hinkata puolta tuntia niitä ripsareita.  Silmämeikinpuhdistuksen jälkeen on vuorossa kasvojen pesu. Kasvojenpesuaineena oon suosinut Niveaa niin kauan kun muistan, mutta raskauden jälkeen se ei oo enää tuntunut riittävältä. Silti kiireessä tartun aina samaan tuttuun puteliin kaupassa ja harmittelen kotona, kuinka olisi pitänyt hankkia joku joka toimii mun iholle paremmin. Tarvitsisin jonkun joka puhdistaa tehokkaammin, mutta on silti hellä. Pesun jälkeen on tuttuun tapaan vuorossa taas kasvovesi. Kasvovetenä mulla on käytössä Garnierin  Micellar Cleansing Water. Tämä itsessään riittäisi kai meikin pesuun, mutta jostain syystä mä tykkään pestä kasvot ennen tämän käyttöä ja käyttää kasvovettä ikäänkuin puhdistuksen viimeistelyyn. Sain tätä pullon tammikuussa kaksplussan blogipäivästä ja päädyin ostamaan lisää. Jäin koukkuun, mutta kerrankin johonkin joka edesauttaa hyvinvointia!  Illalla levitän yövoiteen puhtaalle iholle. Mulla on nyt ollut käytössä tämä Garnierin Moisture Recover. Tuoksu on ihana, mutta tää ei kosteuta valitettavasti ihan niin paljon kun iho vaatisi. Normaalille iholle varmasti omiaan, mutta atoopikkona tarvitsisin jotain vähän vahvempaa. Mulla on näissä kasvojenhuoltorutiineissa nyt vähän sekalainen setti käytössä. Haluaisin yhtenäisemmän sarjan, mutten ole raaskinut vielä sijoittaa kun entisiä on niin paljon jäljellä. Olenkin nyt kallistunut ACOn tuotteisiin päin, josko saisin itselleni joululahjaksi hankittua yhteinäisen ihonhoitosetin!

SAM_3989

Minkälaisia tuotteita te suositte ihonhoidossa? Mitä teidän kauneusrutiineihin kuuluu? 

Follow:

Sunnuntaina juhlitaan Isänpäivää ja mä uskon että jokainen juhla on kakunarvoinen. Ajattelin siis jakaa ohjeen suussasulavaan mutakakkuun, joka on ainakin meidän Isimiehen suosikki. Tää on niin helppo, että Mirakin osais leipoa tän!
IMG_20150618_204607

Tarvitset:
2 munaa
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 levyä taloussuklaata
100 g voita
1 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta (sokeroimatonta)
0,5 dl korppujauhoja
tomusokeria koristeluun.

★  Voitele kakkuvuoka ja vuoraa se korppujauhoilla.
★  Laita taloussuklaa (kyllä, kaikki se!) ja voi teflonkattilaan sulamaan.
★  Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi, varo ettet polta suklaata sillä välin.
★  Sekoita sokerivaahtoon kuivat aineet.
★  Lisää suklaavoiseos koko ajan sekoittaen.
★  Kumoa taikina irtopohja vuokaan.
★  Paista 200-asteisessa uunissa keski- tai alatasolla 25-30 min.

IMG_20151009_215647

Tää tais olla Isimiehen mielestä niin hyvää, ettei maltettu odottaa kuvaamista – hups!

HUOM! Mudcaken on tarkoitus jäädä keskeltä hieman mössömmäksi, muttei kuitenkaan liian raa’aksi.

Herkkujen täyteistä Isänpäivää! Miten teillä muistetaan isejä? 

Follow:

20121202_183626

Siinä missä muut parit pitävät parisuhdetta yllä vaihtamalla kuulumisia arki-iltaisin ja jakamalla kotitöitä, meillä useimmat viikot kuluvat toisistamme erossa.  On toki viikkoja, kun ollaan kaikki kotona ja mieskin on poissa vain virka-aikaan, mutta enemmän on viikkoja kun ollaan Möyhön kanssa kaksin. Tästä johtuen aika sille aina perhelehdissäkin ylistetylle ja tärkeälle parisuhteelle on todellakin kortilla. Siinä missä ennen otimme toisillemme aikaa viikonloppuisin, nykyään saatamme käydä keskusteluja perheenlisäyksestä ja kriisitilanteista tekstiviestein – viikonloppuisin hereilläoloaika menee Möyhön kanssa touhutessa, kotia järjestäessä ja seuraavan viikon aikatauluja sopiessa.

Tietynlainen haaste on myös se, että usein mieheni aikataulut ovat usein ennalta-arvaamattomia. Kaikkeen tähän on vuosien varrella ollut tottumista ja toisinaan se ärsyttää vieläkin paljon, esimerkiksi kun mies on kolmatta viikkoa poissa kotoa ja edes puhelinsoitto ei onnistu. Toisinaan koko juttu tuntuu typerältä, jos miehelläkin sattuu olemaan kova koti-ikävä ja kotona on kaikki kaaoksessa niin on helppo ajatella, että ”mitä jos vaan hän vaihtaisi alaa”. Varmasti vaihtaisikin, jos pyytäisin, mutta on kaiken järjettömyyden keskellä tässä on myös hyviä puolia. Suurin niistä varmaan on se, että mieheni saa tehdä juuri sitä työtä mitä haluaa. Tuntuisi typerältä vaatia, ettei toinen saa tehdä työtä josta pitää – etenkin nyt, kun on tehty kaikkemme että mäkin saan kouluttautua juuri sille alalle, jolle haluan. Pienempi plussa on se, että saan varmasti tarpeeksi omaa tilaa. Mä en juuri arvosta ennen aamukahvia käytyjä keskusteluja ja vielä vähemmän kestän sitä, että joku on kokoajan iholla. Jostain syystä oman lapsen kanssa se tilan jakaminen ei oo yhtään niin vaikeaa kun kumppanin.

20130609_180606

Mikään ihmissuhde ei tietenkään pysy kasassa ilman että sitä hoitaa, ei myöskään meidän parisuhde. Jos on ns. kotiviikkoja, me otetaan niistä yleensä kaikki irti. Vietetään aikaa perheen kesken ja iltaisin ollaan kaksin. Jos vaan on aikaa, me katsotaan Netflixiä, puhutaan tulevaisuudesta,  haaveillaan ja ollaan läsnä toisillemme.  Nuorempana mun ystävät valitti, että kun M on kotona niin musta ei ikinä kuulu tai en ehdi nähdä, mutta nykyään hekin on ymmärtäneet kuinka tärkeää meidän on käyttää se aika yhdessä. Mä ehdin näkemään mun ystäviä kuitenkin melkein päivittäin kun M on poissa ja onnekseni, mun ystävät onkin ihan mielettömiä. Onneksi, mulla on niitä joille saa purnata tästä ikävästä ja yksinäisyydestä ja he jaksaa kuunnella ja tsempata vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin. Eniten tässä kaikessa kuitenkin kuormittaa yksinäisyys ja lapsen ikävä. Viikonloppuna juhlitaan Isänpäivää ja ensi viikolla olisi meidän toinen hääpäivä, vaan tottakai – mies on poissa. Möyhö on oppinut kaipaamaan isiä ja välillä kulkee kotia ympäri huudellen ”Pappaa, pappaaa”. Kun sitten sanon, ettei isi ole kotona, niin minähän ne uhmaraivarit saan kun harmi on kova. Sitä on raskas seurata, etenkin kuin näin pienelle ei oikein vielä osaa selittää miten pitkään isi on poissa ja miksi. Yksinolo ei niinkään masenna, mutta jos lapsen suhteen on huoli, arjen pyörittäminen takkuilee tai muuten vaan kaipaisi tukea, ei 2 minuutin puhelukaan koskaan tunnu riittävältä.
FB_IMG_1446199068748
Kaikesta huolimatta, en silti muuttaisi mitään. Tai no, ehkä haluaisin ennakoida poissaoloviikot mutta muutoin, tällä mennään. Onhan meillä sitä yhteistä, kiireetöntä aikaa sitten joskus eläkepäivillä ja lomilla. Eiköhän se meille riitä, vaikkei aina siltä tuntuisikaan!

Minkälaista teidän arki on? Miten usein teillä on ns. parisuhdeaikaa?
Haluatteko tietää jotain lisää tästä inttileskeydestä tms? 

Follow: