Äitityyppi helvetistä

Nykymaailmassa on monenlaisia keinoja ja välineitä vanhemmuuteen. Löytyy itkuhälyttimiä joista näkee mitä toisessa huoneessa tapahtuu, löytyy koliikkikeinuja, ilmavaivoihin lääkkeitä ja imetyskoruja. Niiden lisäksi on netflixit, turvavaljaat, imetystukipalstat, vauvalehdet, äitipalstat ja valmisruuat. Moni näistä asioista oikein käytettynä onkin oikein hyödyllinen ja valtaosa parikuisen vauvan vanhemmista on onnellisia siitä, että on keino taltuttaa pienen lapsen ilmavaivoista johtuvat vatsakivut.

Sitten on kuitenkin tämä tietty äitityyppi, joka kokee että kaikki on väärin. Kyllähän se lapsi voi hampaat tehdä ilman panadolia! Miksi sä olet nukkuvasta lapsesta niin kaukana että pitää olla videolähetyksellinen itkuhälytin? Tiedätkö mitä lisäaineita pilttipurkeissa oikein on? Tee itse ruuat luomusta. Imetä, mutta älä liian pitkään ja tee se piilossa. Kotona pitää olla kaikki pinnat puhtaana 24/7 vaikka vauva olis sylissä 4 päivää putkeen ja oma tapa olla äiti, on se miten olettaa että kaikkien pitäisi toimia. Tällainen äitityyppi on vertaistuen paikalla enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Eihän se lisää kenenkään voimavaroja, kun kerrotaan että tee kaiken väärin ja et osaa olla äiti.

3e3676f6b169fbef12576d5819801c36

Olen törmännyt tähän äitityyppiin nyt sen verran monta kertaa oikeassa elämässä, neuvolassa sekä vertaistukipalstalla, että nyt oli vaan kertakaikkisen pakko päästä avautumaan. Onhan se niin, että vähempi lääkkeitä on hyvä, mutta ei lasta tarvitse kivuissa pitää vain äidin sinnikkyyden vuoksi.  Yhden helpon vauvan äitinä on helppo huudella koliikkikeinun oleva turhuus, imetystuen olevan höpöhöpöä ja imetyksen olevan helpompaa kuin heinänteko, mutta se neljän lapsen ja yhden koliikkivauvan äiti nyt vaan voi tarvita sitä koliikkikeinua, imetystukea, ja lepotaukoja  – ihan oman ja koko perheensä hyvinvoinnin takaamiseksi. En ymmärrä, miten muuten niin ennakkoluulottomat, avoimet ja vähemmistöjen oikeuksia ajavat fiksut naiset ajautuvat äitiyden myötä sille polulle, että syrjitään ja kiusataan muita.

Why-I-am-a-Good-mother

Se, että jonkun toisen perheen lapsi saa maitonsa rinnan sijaan tuttipullosta ja isi valvoo öitä, ei ole pois keneltäkään. Se, että jossain perheessä toimitaan eri tavalla kuin sinun perheessäsi, ei tarkoita että kukaan vielä hoitaisi vanhemmuuttaan väärin. Tälle syyllistävälle äitityypille esitänkin kysymyksen, olisiko siis syytä lopettaa tämä itsensä jalustalle nostaminen ja muiden lynkkaaminen? Olisiko aika muistaa, että sinäkin halusit toimia oman perheen parhaaksi tekemällä perhettänne koskevat päätökset itse. Kun lapset voivat kokonaisvaltaisesti hyvin ja ovat turvallisessa ympäristössä rakastavien aikuisten hoivassa – tuskin on syytä huoleen. Neuvoja, ideoita ja omalla kohdallaan toimivia niksejä on mukava jakaa, mutta toisen tapaa olla vanhempi ei pitäisi tuomita. Jos vanhempi todella on vaaraksi lapsensa hyvinvoinnin tai turvallisuuden puolesta, on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus ja pitää huolta siitä, että ammattiapu pääsee perille. Silloinkaan yksityishenkilön ei tarvitse puuttua toisen ihmisen vanhemmuuteen vaan olla ihminen ihmiselle ja hankkia apua niille jotka sitä tarvitsee.

Oon nyt sellasessa tunnekuohussa, etten tiedä onko tässä päätä tai häntää, mut jos oikeesti voitas olla myös muiden äitien suhteen niitä ennakkoluulottomia, avoimia ja fiksuja naisia? Niitä vertaistukiäitejä, jotka osaa kertoa mikä on toiminu omalla kohdalla mutta jättää sen tuomitsemisen pois tästä kuviosta. Sellaisia, jotka voimaannuttaa muita ja tukee tässä vanhemmuuden viidakossa kanssaäitejä jatkuvan lynkkaamisen sijaan?

Tunnistatteko ilmiön?
Mikä on ärsyttävin kommentti jonka te olette saaneet vanhemmuuteen liittyen? 

Follow:

Kommentoi